Sofi Lehtinen – Zürich, Sveitsi

SWISS-EUROPEAN MOBILITY PROGRAMME (SEMP) – UNIVERSITY OF ZURICH

Terveisiä Sveitsistä!

Suoritan paraikaa vaihto-opintojani Zürichin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, jossa opiskelee yhteensä noin 3 600 opiskelijaa ja vuosittain noin 150 vaihto-opiskelijaa. Vaikka itse vaihto-opintoja on takana vasta parisen kuukautta, on hakuprosessin alkamisesta aikaa jo lähes vuoden päivät. Vaihtohaun kynnyksellä onkin siis ihan hyvä jo heti alussa tiedostaa, että hakuprosessi tulee viemään vapaa-aikaa tasaisesti useiden kuukausien ajan. Se on kuitenkin ehdottomasti kaiken vaivan arvoista, sillä kohteeseen päästyään ei hakurumban parissa vietettyjä tunteja enää muistakaan.

Löytääkseen itselle kaikista sopivimman vaihtokohteen kannattaa eri vaihto-ohjelmien ja -kohteiden tutkiminen aloittaa hyvissä ajoin, sillä hakuajan alkaessa työtä hakulomakkeiden ja -liitteiden laatimisen kanssa riittää. Itse aloitin kohteisiin tutustumisen noin kuukausi ennen haun alkamista. Minulle oli kuitenkin jo melko selvää, että haluan vaihtoon Eurooppaan, mikä rajasi kohteiden kirjoa mukavasti. Luin eri yliopistojen sivuilta löytyviä vaihtokokemuksia, ja selailin kiinnostavilta vaikuttavien kaupunkien yliopistojen nettisivuja ja kursseja. Valitsin Zürichin ensimmäiseksi hakukohteekseni lopulta melko fiilispohjalta, sillä kyseisen kohteen suhteen kaikki tuntui loksahtavan kohdalleen. Sveitsi maana kiinnosti erityisesti upean luontonsa vuoksi, ja sijainti keskellä Eurooppaa olisi otollinen myös muissa maissa reissaamiseen. Zürich vaikutti vireältä asuinkaupungilta, ja yliopiston kurssivalikoima oli kattava. Zürichin lisäksi hain varmuuden vuoksi myös kahteen muuhun yliopistoon.

Itseäni mietitytti Sveitsiin hakemisessa lähinnä se, eroaako Swiss-European Mobility -ohjelman (SEMP) hakuprosessi paljonkin esimerkiksi Erasmuksen hakuprosessista, josta olin kuullut enemmän. Käytännössä näiden hakuprosessit olivat kuitenkin nähdäkseni hyvin samanlaisia keskenään. Zürichin yliopistossa notaarivaiheen kurssit ovat lähes poikkeuksetta saksaksi, mutta maisterikursseja järjestetään myös englanniksi. Koska hakuvaiheessa en ollut vielä lukenut saksaa enkä valmistunut notaariksi, halusin ennen lopullista kohdevalintaa varmistaa vaihtoyliopistolta, saanko joka tapauksessa suorittaa maisterikursseja vaihdossa. Tämän suhteen ei ollut ongelmaa.

Kohteen valittuani oli vuorossa haun tekeminen Helsingin yliopiston portaalissa. Hakuvaiheeseen kuului mm. perustelukirjeen laatiminen, keskiarvon laskeminen, vaihtopäivämäärien arvioiminen sekä alustavien kurssivalintojen tekeminen kunkin vaihtokohteen osalta. Kurssivalinnat tein yliopistojen sivuilta löytyvien, aiempien vuosien kurssivalikoimien pohjalta, sillä tulevan syksyn kursseja ei oltu vielä julkaistu.

Maaliskuun alussa sain hyväksynnän Helsingin yliopiston puolesta. Sen jälkeen odottelin pari viikkoa, kunnes sain sähköpostitse ohjeet vaihtoyliopistoon hakemista varten. Hakuaikaa oli noin kuukausi, ja tein haun huhtikuun alussa. Hakuprosessi vaihtoyliopistoon oli suhteellisen selkeä, ja vaihtokoordinaattori oli avulias kysymysten tullen. Täytin sähköisen hakemuslomakkeen ja liitin tarvittavat tiedostot, joista pakollisia olivat hakuvaiheessa ainoastaan opintosuoritusote, passikopio ja kuva opiskelijakorttia varten. Yliopistoon oli minimisuositus englannin kielen taidon osalta, mutta kielitaitoa ei tarvinnut todistaa missään vaiheessa hakuprosessia.

Toukokuun lopussa sain vahvistuksen, että minut oli hyväksytty hakukohteeseeni. Asuin valinnan aikaan Vaasassa, joten en päässyt osallistumaan vaihtoon valittujen infotilaisuuteen tai lähtöorientaatioon. Luin kuitenkin sähköiset esitykset, ja otin mieltä askarruttavista kohdista itse tarkemmin selvää. Kesäkuussa sain myös vaihtoyliopistolta lisää tietoa ennen vaihdon alkua hoidettavista käytännön asioista, joista eniten jännitystä aiheutti asunnon etsintä. Zürichissä yksityisten asuntojen saatavuus on heikko ja hinnat korkeat, joten huonetta suositeltiin hakemaan yliopiston opiskelija-asuntoja välittävän tahon kautta (WOKO). Onnekseni asunnon hankinnan suhteen kaikki sujui helpommin kuin osasin edes odottaa, sillä sain heinäkuun alussa tarjouksen WOKO:n huoneesta. Asun siis tällä hetkellä valmiiksi kalustetussa huoneessa jakaen keittiön ja kylpyhuoneet 14 muun vaihto-opiskelijan kanssa. Asunto on noin kahdeksan kilometrin päässä yliopistosta, mutta onneksi julkinen liikenne täällä toimii todella hyvin. Samassa talossa asuu yli 70 muutakin vaihto-opiskelijaa, joten tuttuihin kasvoihin tulee törmättyä rapussa ja bussissa päivittäin.

Muihin vaihtoon lähtöä edeltävien kuukausien aikana hoidettaviin asioihin kuului esimerkiksi lentojen varaaminen, matkavakuutuksen laajentaminen, muutoshakemus Kelalle, liikkuvuusapurahan ehtojen hyväksyminen, vuokravakuuden ja ensimmäisen vuokran maksaminen sekä yliopiston infotilaisuuksiin rekisteröityminen. Lisäksi ilmoittauduin myös varsinaisen luentoperiodin alkua edeltävälle saksan kielen intensiivikurssille. Kurssin myötä pääsin paitsi kartuttamaan kielitaitoa, myös tutustumaan muihin vaihto-opiskelijoihin heti ensimmäisistä päivistä lähtien. Muille kursseille ilmoittautumisesta ei tarvinnut murehtia vielä ennen lähtöä, sillä ilmoittautuminen tehtiin vasta kahden ensimmäisen luentoviikon päätteeksi. Ensimmäiset viikot sai siten vielä vapaasti käydä seuraamassa luentoja ennen lopullisia kurssivalintoja.

Ennen lähtöä kokosin listaa myös tehtävistä, jotka minun tulisi hoitaa heti perille saavuttuani (esim. sveitsiläisen pankkitilin ja puhelinliittymän hankkiminen, vuokrasopimuksen allekirjoittaminen, opiskelijakortin ja julkisen liikenteen kuukausikortin hankkiminen sekä apurahan noutaminen käteistiskiltä). Sveitsiin saapuessa tulee neljäntoista päivän sisällä käydä myös Kreisbürossa hakemassa oleskelulupaa. Lisäksi kaikilla yli kolme kuukautta Sveitsissä asuvilla tulee olla sairausvakuutus, johon on kuitenkin mahdollista hakea poikkeusta, mikäli omistaa eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Tämä kannattaa siten hankkia jo ennen lähtöä. Kannattaa muutenkin kopioida ja tulostaa kaikki mahdollisesti tarvittavat dokumentit jo Suomessa.

Loppujen lopuksi hakuprosessi ei ollut niin monimutkainen kuin alussa odotin. Kannattaa alusta asti ylläpitää listaa vaihtohakuun liittyvistä määräpäivistä ja tehtävistä, sillä stressiä vähentää huomattavasti se, kun kaikki on jossakin ylhäällä. Lisäksi into lähtöä kohtaan kasvaa huomattavasti sitä mukaa kun hoidettavien asioiden lista lyhenee. Muista myös kysyä rohkeasti epäselvissä tilanteissa. Aina voi ajatella, että vaihtokoordinaattorit saavat niin paljon kysymyksiä, että oma (tyhmältäkin tuntuva) kysymys on vain yksi monien muiden joukossa.

Mikäli hakuprosessista jäi kysyttävää tai haluaisit tietää vaihtokokemuksestani tarkemmin, kerron mielelläni lisää. Tsemppiä vaihtohakuun!