Säännöt

Yhdistyksen säännöt

1 § Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

Yhdistyksen nimi on sekä suomeksi että ruotsiksi Justus ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. Yhdistyksen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistys on Vaasassa oikeustiedettä opiskelevien sitoutumaton ainejärjestö, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää Helsingin Yliopiston Vaasassa järjestettävää oikeustieteen koulutusta sekä toimia opiskelijoiden etujen valvojana ja yhdyssiteenä opiskeluaikana; niin opintoja koskevissa kysymyksissä kuin opintososiaalisessa toiminnassa. Yhdistyksen toiminnalla ei tavoitella siihen osallisille välitöntä taloudellista ansiota.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää yhtäältä kokous- ja koulutustilaisuuksia sekä seminaareja koulutuksen kehittämiseksi ja toisaalta keskustelu- ja vapaa-ajanviettotilaisuuksia sosiaalisen kanssakäymisen edistämiseksi. Edellisten lisäksi yhtenä toimintamuotona on yhteydenpito vastaaviin järjestöihin muissa korkeakouluissa. Yhdistys suorittaa myös yliopistoyhteisön ulkopuolelle kohdistuvaa tiedotustoimintaa ja opintoneuvontaa. Yhdistys voi harjoittaa opiskelijoille suuntautuvaa maksutonta palvelutoimintaa, kuten yliopistoympäristöön perehdyttämistä, opintososiaalista toimintaa ja tenttiarkiston ylläpitämistä. Yhdistys voi liittyä jäseneksi muihin järjestöihin, mikäli se edistää yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä asianmukaisella tavalla järjestää maksullisia huvitilaisuuksia ja myyjäisiä. Yhdistys voi toimintaansa varten hallita ja omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta.

3 § Jäsenet

Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä kaikki Helsingin Yliopiston Vaasassa oikeustieteellisiä opintoja suorittamaan hyväksytyt opiskelijat. Hallitus voi hyväksyä kannattajajäseniksi henkilön tai oikeustoimikelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen kokous voi kutsua kunniajäseniä, jotka on vapautettu jäsenmaksuista.
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.

Jäsenmaksun suuruudesta sekä varsinaisten että kannattajajäsenten osalta päättää yhdistyksen syyskokous.
Kun jäsen on suorittanut sen tutkinnon, jota opiskeli jäseneksi liittyessään, hänen on ilmaistava tahtonsa säilyttää jäsenyytensä kannattajajäsenyytenä maksamalla uusi jäsenmaksu seuraavan lukukauden kuluessa. Tällöin hallitus voi hyväksyä henkilön jäseneksi niin kuin 3§:ssä on säädetty. Muutoin hänen tulee erota yhdistyksestä tai hallitus voi hänet erottaa.

4 § Hallitus

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, sihteeri, talousvastaava sekä vähintään kaksi (2), enintään seitsemän (7) muuta jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, joka hoitaa hallituksen toimikaudella puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa estyneenä.
Hallituksen jäsenten toimikausi on 1.1-31.12.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja heidän joukossaan, on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet läsnä olevista hallituksen jäsenistä. Puheenjohtajan mielipide ratkaisee äänten mennessä tasan, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen kokoukset ovat kaikille yhdistyksen jäsenille avoimia. Hallitus voi tarvittaessa myöntää puheoikeuden kokouksessaan; äänioikeus on kuitenkin vain yhdistyksen syyskokouksen valitsemilla hallituksen jäsenillä.

5 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja yhdessä sihteerin tai talousvastaavan kanssa. Hallitus voi myöntää nimenkirjoitusoikeuden myös muille hallituksen jäsenille.

6 § Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on 1.1.-31.12
Tilinpäätös asiakirjoineen on annettava tilintarkastajille viimeistään neljä (4) vikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen kevätkokousta.
Yhdistyksellä on kaksi tilintarkastajaa sekä heillä varamiehet. Tilintarkastajat valitsee yhdistyksen syyskokous.
Yhdistyksen tilintarkastajien ja varatilintarkastajien toimikausi on 1.1.-31.12.

7 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouksesta on ilmoitettava vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta ilmoittamalla siitä ainejärjestön virallisella ilmoitustaululla tai lähettämällä kutsu kirjeitse kullekin jäsenelle. Kunnia- ja kannattajajäsenille hallitus ilmoittaa kokouksesta kuitenkin aina kirjeitse. Kirjeitse lähetettävä kutsu on lähetettävä niin, että se on perillä vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta.

8 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous, joka pidetään huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous, joka pidetään marraskuun loppuun mennessä. Kokouksen tarkasta ajankohdasta määrää hallitus.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti pyytää. Kokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.
Yhdistyksen kokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Kannattaja- ja kunniajäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta. Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Puheenjohtajan mielipide ratkaisee äänten mennessä tasan, vaaleissa ja äänestettäessä suljetuin lipuin kuitenkin arpa.

9 § Kokouksissa käsiteltävät asiat

Yhdistyksen kevätkokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat:

kokous avataan;
valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa;
todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
esitetään tilinpäätös, hallituksen toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto;
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta;
päätetään vastuuvapauden myöntamisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille;
käsitellään muut kokouskutsussa mainitut ja kokoukselle esitetyt asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat:

kokous avataan;
valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa:
todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
valitaan seuraavaksi toimintakaudeksi hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet;
valitaan seuraavaksi tiliikaudeksi kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet;
vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi toimintakaudeksi;
päätetään jäsenmaksun suuruus;
käsitellään muut kokouskutsussa mainitut ja kokoukselle esitetyt asiat.

Jos yhdistyksen jäsen haluaa saada asian yhdistyksen kokouksen päätettäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin ajoissa, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10 § Kokouskielet

Yhdistyksen toiminnassa suomen ja ruotsin kielet ovat samanarvoisia. Yhdistyksen kokouksissa sihteeri saa pitää pöytäkirjaa omalla äidinkielellään. Yhdistyksen jokaisella jäsenellä on oikeus tarvittaessa saada pöytäkirjoista käännös omalle äidinkielelleen suomeksi tai ruotsiksi.

11 § Yhdistyksen purkautuminen

Yhdistyksen purkautuessa tai jos se lakkautetaan yhdistyksen varat käytetään yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen yhdistyksen viimeisen kokouksen tarkemmin määräämällä tavalla.

12 § Muut sovellettavat säädökset

Näiden sääntöjen lisäksi yhdistyksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säädöksiä.

Lisäksi näitä sääntöjä täydentävillä ohjesäännöillä voidaan antaa täsmentäviä määräyksiä yhdistyksen toiminnasta. Ohjesäännöt ja niihin tehtävät muutokset on hyväksyttävä hallituksen kokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä. Ohjesäännöt tulevat voimaan heti, kun ne on hallituksen kokouksessa hyväksytty. Nämä ohjesäännöt eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa yhdistyksen varsinaisten sääntöjen kanssa.


Merkkiohjesääntö

1 § Yhdistyksen nauha

Justus ry:n nauha on 3 cm leveä ja viininpunainen, ja sitä reunustaa kullanvärinen raita. Yhdistyksen jäsenet käyttävät akateemisissa tilaisuuksissa yhdistyksen nauhaa siten, että miehet kantavat nauhaa oikealta olkapäältä rinnan yli alas vasemmalle niin, että kultainen raita on yläreunassa ja naiset vasemmalta olkapäältä rinnan yli alas oikealle tai ruusukkeena vasemmalla puvun miehustassa, kultainen raita ruusukkeen vasemmalla puolella. Yhdistyksen jäsenillä on oikeus lunastaa yhdistyksen nauha.

2 § Ansiomerkki

Ansiomerkki voidaan myöntää yhdistyksen vuosijuhlien yhteydessä erityisen ansiokkaasti yhdistyksen hyväksi toimineelle, huomattavaa ja jatkuvaa aktiivisuutta osoittaneelle tai yhdistyksen tavoitteita merkittävästi edistäneelle nykyiselle tai entiselle jäsenelle. Ansiomerkkiä kannetaan yhdistyksen kultaviininpunaisessa nauhassa. Ansiomerkkejä voidaan myöntää korkeintaan kaksi kappaletta vuodessa. Ansiomerkin myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Päätöksen on oltava yksimielinen.