Tulevaisuuden juristi, jolta tekoäly ei vienyt työtä

”Tekoäly vie juristeilta työtä”, ”Yksi teknologinen keksintö voi mullistaa tapamme tehdä asuntokauppoja ja käydä oikeutta” – nopea Google-haku paljastaa, miten mediassa on viime vuosina käsitelty digitalisaatiota juristin työn näkökulmasta. Asia mietityttää varmasti oikeustieteen opiskelijoitakin, sillä kuten Maija Heinonen kirjoitti Ex Nuncin pääkirjoituksessaan 2/2017, juristin ammatti tulee muuttumaan sitä mukaa kuin tekniikka kehittyy. Kehitystä ei kuitenkaan tarvitse pitää uhkana juristin työlle, sillä tekoälyn kehittyminen voi esimerkiksi vähentää työläitä rutiinitehtäviä, mikä puolestaan vapauttaa aikaa ja energiaa vaativampiin työtehtäviin. Sitä ei toki voi kiistää, että juristin tyypillinen työpäivä tulee muuttumaan. Olemme Boreniuksella pohtineet yhdessä toimitusjohtajamme Casperin kanssa, mitkä ovat ne tulevaisuuden työelämän taidot, jotka voivat auttaa menestymään juristin ammatissa.

Riippumatta siitä, työllistyykö vastavalmistunut opiskelija valtiolle, asianajotoimistoon tai johonkin yritykseen, uran alkutaipaletta ajatellen pidän ensiarvoisen tärkeänä hyvien juridiikan perustietojen hankkimista opiskeluaikana. Tämä luo vankan perustan osaamisen laaja-alaiselle kehittämiselle työuran aikana ja helpottaa uusien oikeudenalojen omaksumista muuttuvassa maailmassamme, kuten Elina Uitto totesi hiljattain Ex Nuncissa (2/2018). Esimerkiksi aloittaessani työurani kymmenisen vuotta sitten ei tietosuoja-asioista juurikaan puhuttu, kun taas tänä päivänä tietosuoja-asiat ovat lähes kaikkien huulilla. Myös omaa kiinnostuneisuutta kannattaa ruokkia. Kiinnostuneisuus, eli halu ottaa selvää uusista asioista ja ymmärtää niitä, edesauttaa osaamisen jatkuvaa kehittymistä – oli kyse sitten juridisesta osaamisesta tai vaikka tietyn liiketoiminnan ymmärtämisestä.

Pelkkä juridinen osaaminen ei muuttuvassa ympäristössämme ole kuitenkaan enää riittävä tae juristin ammatin menestyksekkäälle hoitamiselle. Teknologian kehityksen on ennustettu johtavan alallamme siihen, että rutiininomaiset työtehtävät vähentyvät esimerkiksi siksi, että tekoäly voi käsitellä suuria määriä tietoa lyhyessä ajassa. Juristien tuleekin kyetä hyödyntämään työssään teknologiaa enenevässä määrin ja omaksumaan tehokkaasti uusia työtapoja. Opiskeluaikana kannattaisikin harkita esimerkiksi ohjelmoinnin perustietojen hankkimista, jos haluaa erottua työnhakijoiden joukosta.

Opiskeluaikana kannattaa muutenkin hyödyntää yliopiston tarjoamia mahdollisuuksia, kuten joustavaa opinto-oikeutta tai vaihto-opiskelua. Talouden globalisaation myötä kielitaidon merkitys on edelleen kasvanut. Suurimmissa asianajotoimistoissa iso osa työstä tehdään englanniksi, ja monet suomalaiset yritykset harjoittavat liiketoimintaa ulkomaisten kumppanien kanssa. Opiskeluaikana tulisikin pyrkiä saavuttamaan hyvä kielitaito. Joustavaa opinto-oikeutta voi puolestaan hyödyntää esimerkiksi kaupallisiin opintoihin, sillä hyvällä juristilla tulisi olla vahvan juridisen näkemyksen ja asiantuntijuuden lisäksi kaupallista ymmärrystä. Se auttaa asettamaan juridiset riskit – ja miksei mahdollisuudetkin – oikeaan kontekstiin.

Opiskeluiden ohella tulisi kuitenkin muistaa nauttia opiskelijaelämän sosiaalisesta puolesta ja kasvattaa sosiaalista pääomaa. Tulevaisuuden juristi on ennen kaikkea tiimipelaaja.

Nella Åström, Borenius