Lausunto lukion opetussuunnitelmaan

Justus yhtyy sisarainejärjestöjensä kanssa lausuntoon lukion opetussuunnitelmaan perusteista. Lausunnossa ainejärjestöt esittävät huolensa yhteiskunnallisten aineiden tulevaisuudesta lukiossa. Lausunnossa otetaan kantaa myös oikeustieteen opettamiseen lukiossa.

Lausunto yhteiskunnallisten aineiden asemasta lukiossa

Uudet lukion opetussuunnitelman perusteet otetaan lukioissa käyttöön vuonna 2021.
Opetushallitus on antanut lausuttavaksi opetussuunnitelman perusteiden luonnoksen.
Haluamme nostaa esiin lukion opetus- ja kasvatustehtävien sekä yleissivistävän tavoitteen
kannalta olennaisia seikkoja liittyen nuorten yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja
aktiivisuuteen sekä jatko-opintovalmiuksiin.

1. Lukio-opetusta suunniteltaessa tulee huomioida viimeaikaiset korkeakouluja ja toista
astetta koskevat laajat yhteiskunnalliset muutokset. Esimerkiksi korkeakouluissa
nopeasti yleistyvä ns. todistusvalinta luo haasteita lukiokoulutuksen järjestämiselle.
Todistusvalinnan aiheuttamat muutokset on otettava huomioon lukio-opetuksen
suunnittelussa. Todistusvalinta kannustaa opiskelijoita suorittamaan laajoja
oppiainekokonaisuuksia, ja vaarana on, että pienempien kurssimäärien oppiaineet jäävät
lukiossa heikompaan asemaan. Vaikka pisteytyskriteerit ja asetuksella vahvistettu
oppiainepainotus on kommentoitavan luonnoksen ulkopuolisia tekijöitä, on ne
huomioitava opetuksen tavoitteita ja sisältöjä laadittaessa.

2. Yhteiskunnallisten alojen tilanne lukiossa on mielestämme huolestuttava.
Yhteiskunnallinen osaaminen on ratkaisevassa asemassa sekä yksilön laajan
yleissivistyksen kannalta että vahvistaessa hänen kykyjään jäsentää ympäröivää
yhteiskuntaa. Lukion on tuettava opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi yhteiskunnan
kehittäjiksi ja vaikuttajiksi. Tässä yhteiskunnallisilla aloilla ja oppiaineilla on keskeinen
rooli. Vain ymmärtäessään demokraattisen yhteiskunnan legaaliset ja strukturaaliset
ominaispiirteet voi yksilö pyrkiä tehokkaasti vaikuttamaan ympäröivään yhteiskuntaan.

3. Yleissivistävän tavoitteensa lisäksi lukion tehtävänä on varmistaa, että opiskelijalla on
hyvät valmiudet lukion jälkeen sujuvasti siirtyä korkeakouluopintoihin niillä tiedoilla ja
taidoilla, joita hän on lukiossa oppinut. Tällä hetkellä moni tieteenala ja oppiaine jää
täysin esittelemättä lukion pakollisten opintojen aikana, eivätkä kaikkien tieteenalojen
perusteetkaan tule riittävästi opiskelijan tietoon. Korkeakouluvalmiuksiin tulee
opetussuunnitelman perusteissa mielestämme kiinnittää erityistä huomiota.

4. Huomion kiinnittäminen edellä mainittuihin seikkoihin mahdollistaa lukion sivistys- ja
opetustehtävien toteutumisen. Lukion tehtävä on jakaa laaja-alaista yleissivistävää
koulutusta. Lisäksi lukion tulee valmistaa opiskelijaa korkeakouluopintoihin. Näemme,
että nämä tavoitteet voivat yhteiskunnallisten alojen osalta täyttyä vain pakollisia ja
valinnaisia kursseja lisäämällä ja arvioimalla jo olemassa olevia kursseja lukion opetusja kasvatustavoitteiden näkökulmista.

Oikeustieteen opetus lukiossa

5. Näemme paljon kehitettävää luonnoksen valinnaisessa Lakitieto-kurssissa. Kurssin
suurin ongelma on sen asema valinnaisena kurssina. Kurssilla sekä esitellään
oikeustiedettä että annetaan tarpeellista tietoa lainsäädännöstä. Ottaen huomioon, että
kurssi on ainoa oikeustiedettä läheisesti sivuava kurssi, on kestämätöntä, että
suurimmalta osalta lukiolaisista tämä tieteenala jää kokonaan huomiotta. Kantamme on,
että kurssin tulisi ehdottomasti olla osa lukion pakollisia opintoja.

6. Näemme esitetyn lakitieto-kurssin myös liian yksityiskohtiin sidottuna.
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan kurssin sisältönä on käydä yksityiskohtaisesti
läpi useita eri oikeudenaloja. Tästä syystä kurssi on hyvin monitahoinen ja raskas
kokonaisuus. Vaikka oikeudenalojen ja lainsäädännön läpikäyminen antaa nuorille
tiettyjä valmiuksia yhteiskunnassa toimimiseen, koemme, että hyödyllisempää on
esitellä lainsäädäntöön ja oikeudenhoitoon liittyviä yleisiä prosesseja ja periaatteita.

7. Opetuksen tulisi mielestämme lähteä periaatekeskeisyydestä. Opiskelijan on
hyödyllisempää ymmärtää oikeusjärjestelmämme taustalla vaikuttavia periaatteita kuin
päntätä kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Eräänä konkreettisena ongelmana
näemme, että muutoksenhaku on poistettu opetettavista kokonaisuuksista
opetussuunnitelman perusteissa. Vaikka tätä varmasti sivutaan oikeusjärjestelmää
esiteltäessä, koemme muutoksenhaun prosessien opettamisen keskeiseksi
oikeusjärjestelmien oikeudenmukaisuuden ja toimintatapojen hahmottamisen
kannalta.

8. Tämänhetkisessä lukion opetussuunnitelman perusteissa 2015 Kansalaisen lakitieto
(YH4) -kurssissa ei mainita oikeudellista ajattelua. Uudessa luonnosversiossa
oikeudellisen ajattelun periaatteet on yksilöity kurssin yhtenä tavoitteena. Samalla
kurssin keskeisiin sisältöihin on lisätty ”oikeus ja oikeudenmukaisuus
yhteiskunnallisina ilmiöinä”. Pidämme tätä tärkeänä ja erittäin onnistuneena
muutoksena. Oikeustiedettä ja oikeusjärjestelmän yhteiskunnallisia vaikutuksia on
mahdotonta hahmottaa ilman, että on tutustunut oikeudellisen ajattelun periaatteisiin.

9. Toisena muutoksena on kurssin nimen muuttaminen ”Kansalaisen lakitiedosta”
”Lakitietoon” ja lauseen ”Painopiste on yksilön kannalta keskeisissä oikeudellisissa
näkökulmissa” lisääminen kurssikuvaukseen. Tulkitsemme näiden muutosten pyrkivän
keskittämään opetusta yksityisoikeudellisiin ja yksittäisen kansalaisen kohtaamiin
oikeusongelmiin. Vaikka koemme tällaisen opetuksen erittäin tärkeäksi, pelkäämme
laajempien yhteiskunnallisten oikeudellisten kysymysten jäävän luonnoksen
mukaisessa opetuksessa käsittelemättä.

10. Haluamme korostaa, että vaikka oikeustiedettä käsitellään muiden yhteiskunnallisten
alojen ja kurssien yhteydessä, jää itse oikeustieteen käsittely kyseisten kurssien
yhteydessä erittäin pintapuoliseksi. Näin ollen on erittäin tärkeää, että oikeustiede
esitellään koherenttina kokonaisuutena kaikille lukiolaisille omana kurssinaan. Sen
erityispiirteet tieteenalana tulee ottaa huomioon, emmekä näe, että tämä voisi onnistua
ilman sille yksilöityä kurssia.

Pykälä ry
Justus ry/r.f.
Ämnesföreningen Stadga r.f.
Judica ry
Juristklubben Codex r.f.
Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry
Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys
Artikla ry

Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta – HYY on yhtynyt lausunnon yleiseen osaan (kohdat 1-4)