Kaksikielinen opiskelu on mahdollisuus

Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta kouluttaa Vaasan yksikössä suomen- ja ruotsinkielisten juristien ohella kaksikielisiä juristeja, joille on tarvetta työelämässä.

Haastattelussa on kaksi taustaltaan suomenkielistä opiskelijaa, jotka aloittivat oikeustieteen opinnot Vaasan yksikössä syksyllä 2014. He kertovat kokemuksiaan ja ajatuksiaan Vaasan yksiköstä sekä kaksikielisestä tutkinnosta.

19.3.2015

Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta kouluttaa Vaasan yksikössä suomen- ja ruotsinkielisten juristien ohella kaksikielisiä juristeja, joille on tarvetta työelämässä.

Haastattelussa on kaksi taustaltaan suomenkielistä opiskelijaa, jotka aloittivat oikeustieteen opinnot Vaasan yksikössä syksyllä 2014. He kertovat kokemuksiaan ja ajatuksiaan Vaasan yksiköstä sekä kaksikielisestä tutkinnosta.

Vaasassa oikeustieteen opiskelu tapahtuu suomeksi ja ruotsiksi. Suhtautuminen kieleen on vapaata: jokainen voi aina käyttää omaa äidinkieltään, mutta on velvollinen ymmärtämään molempia. Kaksikielisyydestä ei kannata ottaa paineita, sillä tentit voi suorittaa valitsemallaan kielellä.

Samat aikataulut ja vaatimukset kuin Helsingissä
Vaasassa opiskellaan samassa aikataulussa ja samojen vaatimusten mukaisesti kuin Helsingissäkin. Vaasan opetus eroaa helsinkiläisestä lähinnä siten, että opiskelu tapahtuu pienemmissä ryhmissä, luennoitsijat ovat tiiviimmässä vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa ja työskentelyssä hyödynnetään muun muassa ryhmätyöskentelyä. Esimerkiksi Vaasassa käytetään ongelmalähtöistä oppimismenetelmää.

Kaksikielinen tutkinto on mahdollisuus
Vaasassa tarjotaan mahdollisuutta suorittaa kaksikielinen tutkinto (KATU/TVEX-tutkinto) alemman korkeakoulututkinnon osalta, jonka laajuus on 180 opintopistettä. Kaksikielistä tutkintoa suorittavan on opiskeltava vähintään 60 opintopistettä ja enintään 120 opintopistettä toisella kotimaisella kielellä. Käytännössä tämä tapahtuu osallistumalla toisella kotimaisella järjestettävään opetukseen ja tekemällä opintosuoritus, kuten tentti tai harjoitustyö toisella kotimaisella kielellä. Kaksikielisen oikeusnotaarin tutkinnon suorittanut saa tutkintotodistukseensa maininnan tutkinnon suorittamisesta kaksikielisenä.

Mahdollisuus opiskella kaksikielisesti ei ole vielä monen tiedossa. “En aluksi edes tiennyt Vaasan vaihtoehdosta. Alun perin en ole suunnitellut opiskelevani kaksikielisesti, sillä en kokenut lukiossa mitään suurta tunteen paloa toista kotimaista kieltä kohtaan, enkä panostanut siihen juurikaan. Vaasa kuulosti kuitenkin hyvältä vaihtoehdolta, koska ruotsia voisi oppia opiskelun ohessa,” Petteri Larnimaa kertoo.

Etenkin Vaasan tarjoamat mahdollisuudet ovat monelle yllätys: “Otin kaksikielisyyden ennemminkin haasteena kuin uhkana. En olisi ikinä uskonut, että pystyisin opiskelemaan näin hyvin myös ruotsiksi,” Sanna Luoma toteaa.

Tenttikirjat pääosin suomeksi
Oppimateriaalit ovat pääosin suomenkielisiä niin Vaasassa kuin Helsingissäkin. ”Ruotsinkielistä kirjallisuutta on toisinaan jopa hankala löytää,” harmittelee Vaasan oikeustieteellisen kaksikielisen ainejärjestö Justus ry:n puheenjohtaja Rosa Stenman.

”Väite siitä, että kaikki opiskelevat Vaasassa ruotsiksi ei siis pidä paikkaansa,” painottaa Sanna Luoma.

Luennot opettavat
Pykälien välistä oppii myös päivittäin tarvittavia taitoja. Aktiivisen kielen käyttämisen lisäksi Vaasan yksikössä korostetaan passiivisen kielitaidon, kuuntelemisen ja ymmärtämisen, kehittymistä.

Osa opetuksesta järjestetään ruotsiksi. Se saattaa ehkä jännittää aluksi, mutta opiskelujen edetessä seuraaminen helpottuu: “Nykyään ei ole merkitystä sillä, ovatko luennot suomeksi vai ruotsiksi,” Luoma kertoo.

Kun keskittyy, opiskelu sujuu hyvin myös toisella kotimaisella. – Vaasassa professorit puhuvat pääsääntöisesti hyvin selkeää ruotsia. Se tekee ymmärtämisestä helpompaa, Luoma kiittelee.

Ymmärtäminen on ensimmäinen askel kaksikielisen tutkinnon suorittamisen polulla, mutta kokemuksen myötä taidot karttuvat: “Syksyllä aloittaessani en osannut kieltä lähes ollenkaan. Jouluun mennessä tuntui, että ymmärsin suurimman osan. Tammikuussa jo uskalsin tehdä tentin ruotsiksi ja se meni ihan hyvin. Nyt tavoitteenani on kaksikielinen tutkinto,” Petteri Larnimaa kertoo.

Sanna Luoma muistuttaa, että oppiminen on lopulta itsestä kiinni: “Jos haluaa kehittyä etenkin puhujana, on ruotsia käytettävä myös vapaa-ajalla,” Luoma kiteyttää.

Vaikka alkuun jotain menisi ohi, asiasta ei kannata huolestua. ”Ensimmäiset luennot tuntuivat ihan rehellisesti sanottuna heprean opiskelulta,” Larnimaa paljastaa.

 

TAUSTATIETOJA 

1. Miksi halusit opiskelemaan oikeustiedettä?

Sanna: ”Vielä lukiossa olin pitkän aikaa sitä mieltä, että haen kauppikseen opiskelemaan. Kävin lukiossa lakitieto-kurssin, jossa meillä oli vastavalmistunut juristi kertomassa opiskelusta ja juristin ammatista. Siitä se ajatus lähti, kuten sanonta kuuluu. Päätin hakea Vaasaan, koska halusin oppia paremmin ruotsia ja muuttaa uusiin maisemiin opiskelemaan.

Petteri: Olin jo yhdeksännellä luokalla päättänyt, että oikeustiede on minun juttuni.

2. Mitkä ovat parhaita puolia kaksikielisessä opiskelussa?

Sanna: Vaasassa kaksikielisen tutkinnon suorittaminen on tehty helpoksi ja siihen saa tukea kielten opettajilta. Opiskelussa oppii myös juridisia termejä ja substanssia ruotsiksi ihan eri tavalla kuin esimerkiksi vain kieltentunneilla.

Petteri: Valtion viroissa taito on välttämätön. Uskon, että ruotsin kieli on vielä tärkeämpää asianajotoiminnassa. Opiskelussa oppii juridisia termejä ja substanssia ruotsiksi eri tavalla, Sanna Luoma kertoo. – Täällä saa huomattavasti henkilökohtaisempaa opetusta kuin Helsingissä. Uskon, että kaksikielisessä koulutuksessa oppii asiat paljon syvemmällä tasolla, koska ne opitaan molemmilla kielillä.

3. Millainen tulevaisuus kaksikielisellä juristilla on?

Sanna: Ruotsin kieli näkyy hyvin vahvasti Suomessa tänäkin päivänä. Siksi kaksikielisen juristin tulevaisuus näyttääkin valoisalta: se vähemmistö, joka taitaa ruotsinkielen on jollain tavalla myös etulyöntiasemassa työmarkkinoilla. Kielitaito on aina hyödyksi ja monissa työpaikoissa ruotsin kielen kohtuullinen osaaminen on edellytyksenä.

Petteri: Kaksikielinen juristi on epäilyksettä paremmassa asemassa työelämässä kaksikielisessä maassa, kuin juristi, joka osaa vain toista kieltä.

4. Miten rohkaisisit umpisuomenkielisiä hakemaan ja miksi suosittelisit Vaasan kaksikielistä juristikoulutusta?

Sanna: Älä pelkää oppia uutta! Kieli on juristin tärkein työkalu ja monipuolista kielitaitoa arvostetaan työmarkkinoilla. Vaasassa ruotsin kielen taito kehittyy lähes itsestään ainakin vähän paremmaksi. Vaikka Vaasan yksikössä kannustetaan kaksikielisen tutkinnon suorittamiseen, myös pelkällä suomen kielellä pärjää ihan hyvin. Ei siis kannata pelätä, sitä ettei pääsisi opinnoissa eteenpäin kielen takia. Vuosikurssillani on opiskelijoita, joiden ruotsin kielen lähtötaso on ollut hyvin erilainen, mutta voin varmasti allekirjoittaa, että se on kehittynyt kaikilla. Vaasan kaksikielisen tutkinnon tarkoituksena on kielitaidon lisääminen ja kehittäminen, ei niinkään se, että ruotsin kielen taito olisi jo valmiiksi hyvä. Itse olen oppinut ruotsia paljon ja siksi suosittelen ehdottomasti Vaasan kaksikielistä koulutusta myös heikommille ruotsin kielen taitajille.

Haastateltavat:
Sanna Luoma, ensimmäisen vuoden opiskelija, kotoisin Helsingistä.
Petteri Larnimaa, ensimmäisen vuoden opiskelija, kotoisin Keravalta.

Teksti: Juha Rinta-aho ja Santeri Jusslin